Sää on ollut mitä upein jo monta päivää, ja niinpä päätin tehdä pienen metsäretken nauttiakseni sen annista. Pakkasin reppuuni eväitä ja hyppäsin pyörän selkään, jonka olen saanut laitettua isini kanssa taas kesäkuntoon!
Ulkoilu on ihanaa, erityisesti näin kauniina päivinä. Oli elähdyttävää käydä virkistäytymässä auringon valossa ja haistella talviuniltaan heräilevän metsän tuoksuja. Näkymä metsään oli kuin sadussa. Valtava kukkameri otti minut syleillen luokseen, ja minä en voinut muuta kuin vastata sen iloiseen tervehdykseen.
Siinä on jotakin niin lohdullista, kun vuodenajat vaihtuvat toisiin. Nähdä polttavan kesän taittuvan pehmeämpään syksyn ilmaan, loisteliaaseen ruskaan. Lokakuun taas painuen hiljaa kohti pimeämpää ja nousten jälleen raikkaaseen keskitalven kuulauteen, kirkkaaseen valossaan. Ja nyt. Vaikka talvi olisi ollut millainen, kevät saapuu, niin kuin aina, lopulta. Ravistelee irti talven kohmeesta minutkin. Olivat kylmän kuukaudet olleet millaista sekasortoa tahansa, loputonta synkkää ja kylmää, niin aina viimein viattomuudessaan valkea vuokko puhkeaa kukkaan lehtevän korvilla kertoen keväästä. Kuin koskemattomuudessaan se muistuttaa, että uusi aika on saapunut. Sitä vaihdokset ovat minulle. Kallisarvoisia uuden mahdollisuuden antajia. Saan yrittää uudelleen.
Neljä kertaa vuodessa saan aloittaa alusta. Se tekee jo 81 kertaa tämänkin nuoren elämäni aikana.
Ja kiitän siitä.
Parhaimmin itse tavoitan murroksen metsässä. Siellä voi kohdata lupauksen tulevasta ajasta, kuin vastaanottaisi kasteen. Metsässä näkee, miten kesä ottaa voimallisesti talvesta uupuneen ja keväässä elpyneen luonnon omakseen, saaden sen kaikkeen loistoonsa, vahvaan vehreyteen. Syleilee vihreällä jokaisen puun ja varvun. Ja kuinka loppusyksystä kaikkensa antaneena lehdet sitten pikkuhiljaa luopuvat voimistaan, antautuvat ja päästävät kuuran tilalleen.
Ja niin elän jälleen. Vuodenaika on vaihtunut toiseen, ja olen jo itsekin matkalla kohti tuoksuvaa tuomien alkukesää. Kesäkuussa jo varmaankin tunnen syntyneeni jälleen uudelleen.
Sanna Katriina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti