Kirsikkapuita ja karkkipäiviä

 Kävimme ystäväni Jannin kanssa ihailemassa tässä muutama päivä sitten Roihuvuoressa kirsikkapuiden kukintoa. Näky oli mielettömän upea! Käykää katsomassa paikanpäällä, ellette ole sattuneet jo piipahtamaan. Kukkien värit olivat lumoavan kauniita, herkkiä. Nähdäkseen ne todella, täytyy puita kuitenkin ihastella luonnon valossa.

Laitan tähän kuvien oheen runon, jonka olen itseasiassa kirjoittanut jo vuosia sitten, mutta nyt se jotenkin palautui mieleeni kukkaloiston keskellä, kun meitä ympäröivä vaaleanpuna toi suloisissa sävyissään mieleeni jotakin makeaa, kuin vaahtokarkin.

Karkkipäivä

Joku päivä minä vielä löydän sinut. Hymyillen etsin sinut oksaltasi, saavun ilmoittamatta ja pyydän sinut kävelylle kanssani.

Joku päivä minä vielä tunnistan laulusi ja siipesi sulan värin. Rakkaudella nimeän sinut Makeaksi.

Joku päivä minä vielä soitan sinulle kauniin sävelmän. Haluan laulaa sinulle ja tanssia kanssasi, sillä lentää en itse osaa.

Joku päivä minä vielä pesen pehmeän mattoni, sen suurimman, jotta voimme maata sillä ja katsella ulos parvekkeen avoimesta ovesta. Näen taivaasi. Silloin elän makeasti.

Sanna Katriina 

keltaisen toukukuun asu

Kirjastollekin lähtiessä on kiva tosinaan panostaa hiukan enemmänkin asuun, sillä ihastuttavan toukokuun päiviä on kovin ankea viettää sisätiloissa. Onkin kiva viedä pala aurinkoa mukanaan kirjastolle. Ja kun oma ilme on skarppi on työn tuloskin parempaa. Vaatteet ovat minulle siis tärkeä osa päivää, ne voivat tehdä siitä tuottoisamman, hauskemman tai jännittävämmän. Lisäksi olen sitä mieltä, että hyvin pukeutunut on ilo itselleen ja muille.

Ehkä kulunut sanonta, mutta välillä itseään on hyvä myös muistuttaa siitä, että hymy on kuitenkin kaikista upein asuste. Toisaalta, en usko, että kauniista korvakoruista tai hienosta hameesta on haittaakaan tavoiteltaessa parempaa päivää.

 

Asun kirkkaanoranssi neulepaita on Kööpenhaminan matkalta Zarasta. Housut ovat samasta liikkeestä, mutta ihan Helsingin kaupasta hankitut. Kengät ovat Biancosta. Silmälasit olen ostanut joskus kirpputorilta 20 sentillä. En ole katunut ostosta päivääkään, vaikka linssit kehyksistä uupuivatkin.

Suurkiitokset vielä minut kuvanneelle Lindalle!

Sanna katriina

äitienpäivä

Eilen vietettiin äitienpäivää. Niin myös meillä, kahvien merkeissä. Minulla on ollut tapana laittaa äidille hänen päivänään ruokaa tai leipoa jotakin, ellemme ole olleet isoäitini luona. Tänä vuonna halusin tehdä perinteisen mansikkakakun sijasta mansikkaisen marengin. Marenkikranssista tuli ihanan kesäisen näköinen, joten se sopisi varmasti myös moneen muuhun kesäkauden juhlaan. Pohja oli sen verran makea, että tein sen päälle kirpeän sitruunaisen täytteen kermavaahdosta, turkkilaisesta jogurtista ja mansikoista. 

Sanna Katriina

Puistossa ilta lämpenee

Viime perjantai oli aivan huippupäivä! Lähdimme Eerikan kanssa nauttimaan auringon lämmöstä Espalle ennen illan kohokohtaa, Elias Gouldin levyjulkaisukeikkaa Tavastialla. Nurmikolla oli hauskaa viettää illan viimeiset auringontäyteiset tunnin hyvän juoman kera viltillä istuskellen. Lähdimme kuitenkin hyvissä ajoin kohti Tavastiaa saadaksemme eturivipaikat. Pääsimmekin Eerikan kanssa aivan lavan eteen nauttimaan esityksestä, josta jäi mielettömän hyvä fiilis moneksi päiväksi eteenpäin. Tämä ilta oli kovin odotettu ja odotus kyllä todellakin palkittiin! Loistavan musiikin lisäksi tutustuimme uusiin mukaviin ihmisiin ja pääsimme irrottautumaan arjesta.

Kesäisen sään ansiosta sain pukea viileät valkoiset housut ja niiden kaveriksi Marimekon tasaraitapaidan. Keikkaa varten lisäsin hiukan kimallusta pienillä koristetimanteilla ja kukkaseppeleellä. Seppeleen ostosta Cubukselta saan kiittää ystävääni Jannia, ja timskuideasta Veeraa!

Bambukahvaisen mintunvihreän kesäkassin olen ostanut kirpputorilta, aurinkolasit ovat puolestaan H&M:n tämän kevään Coachella -mallistoa. Pikkuballerinat ovat Zarasta.

Illat ovat todellakin lämpenemään päin! Toivon, että muillakin on ollut aikaa käydä nauttimassa upeista säistä viikonlopun aikana. Kiitos vielä Eerikalle ihanasta illasta ja mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Sanna Katriina

Eikö elämä voisi olla vain

Nostetta

Eikö elämä voisi olla vain sellaista, kuin se on 3 ratikassa. Josta voi tuntea kaupungin. Näen sen liikkeessä. Olen vain paikallani ja näen kaiken. Sinisenä hohtavat Kaivopuiston rinteet, vihreänä kiitävät talojen katot, ravintoloiden valot.

Eikö elämä voisi olla vain sellaista, kuin se on Rautatieaseman suuren katoksen alla. Turvassa sateelta. Valmiina matkaan.

Eikö elämä voisi olla vain sellaista, kuin se on Karhupuistossa. Tyyntä, kuin leuto kesätuuli. Rauhallista, kuin seesteinen rouva eläkepäiviensä puiston penkillä.

Eikö elämä voisi olla vain sellaista, kuin se on Fredrikinkadun kahvilassa. Kauniisti koristeltua. Mukavan lämmintä viileässäkin säässä. Virkeää, kuin kulmapöytää reunustava kultapalmun lehvä.

Eikö elämä voisi olla vain sellaista, kuin onnellisten ohikulkevien katseet Esplanadilla. Puistossa kävelijät omissa menoissaan. Innoissaan päivästä, joka on seikkailu, vaikka onkin kuin eilinen. Se on jo jonkun kokema. 

Eikö elämä voisi olla vain sellaista, kuin tuttuudessaan turvallinen kaupunki, ei pelottava, mutta jännittävä. Kuin kaupunki, jolle mikään ei ole enää uutta, mutta joka tarjoaa tutustujalleen aina lisää arvoituksia. Nostetta.

Sanna Katriina