Olen jo jonkin aikaa halunnut kirjoittaa tästä aiheesta,mutta minulta on puuttunut rohkeutta julkaista teksti. Nyt kuitenkin haluan olla urhea,ja kun olen kerran päässyt vauhtiin niin uskon kirjoittavani aiheesta vielä monesti.
Ja siispä, tässä muutama rivi rakkaudesta.
Olen aina kaihtanut sanoja: "Minä tiedän." Kaksi sanaa ja silti aivan liikaa varmuutta, periksi antamattomuutta, järkähtämättömyyttä. Mitä jos sitten olisikin väärässä? Ei olisikaan tiennyt. Mikä uho. Nimenomaan pelkkä uho, kun totuuspohja vietäisiinkin omalta vannomaltaan kannanotolta. Mistä näin nuori ihminen kuin kaksikymmenvuotinen voisi mahdollisesti tietää. Väittämä jonkin asian tietämisestä on minun tunnollani kovin painava.
Täytyy tosiaankin olla rohkea sanoakseen ääneen jotain niin peruuttamatonta kuin varmuuden.
Ja toisaalta, jos itse kokee tietävänsä jotakin, voiko sitä kukaan tulla kiistämään. Se on toisen kanta. Tietää. Se on toisen oma totuus.
Eikä väärässä olemisessa ole mitään pahaa, se on täysin inhimillistä. Väärässä saa olla. Itse vain olen aina ollut kovin kaino julistamaan tietouttani. On turvallisempaa sanoa: "En ole varma, mutta minusta tuntuu mahdolliselta."
Kevät. Siitä aina puhutaan rakastumisen aikana. Krookukset ja leskenlehdet kukkivat. Linnut laulavat. Aurinko paistaa. Kohta perhoset lentelevät, kun luonto heräilee. Talven jäljiltä virkistyy myös ihminen. Ja mikäs sen paremmin herättää eloon. Rakkaus.
Olen usein surrut sen vähäisyyttä. Oikeastaan puutetta. En ole koskaan ollut rakastunut.
Mutta on kestänyt näinkin jääräpäisen kauan huomata, että olen surrut aivan turhaan. Että ei minulta rakkautta puutu. Olen vain etsinyt sitä väärässä muodossa, suostunut kokemaan rakastettuna olemisen tunteen vain tietyllä tavalla.
Nyt aivan ilosta naurattaa, kun huomaan, miten paljon sitä on kaikkialla ympärilläni, lähelläni koskettamassa minua jatkuvasti. Rakkautta on monenlaista, eikä vain pelkästään sitä hehkuvan tulista sorttia, ja enemmän kuin olisin uskaltanut edes toivoa. Eläen, mukana kulkien.
Se on nivoutunut vuosiin minun ja rakkaideni välillä vahvistaen yhä tulevaa aikaa yhdessä. Se on kätkeytynyt kotini jokaisen huoneen nurkkaan, tarttuen taas mukaan ovenkahvalta, kun suljen oven lähtiessäni. Se soi jokaisessa tervehdyksessä, kun taas avaan kotioven palatessani. Se on kudottu mukaan jokaiseen neuvoon, jonka ystävältäni saan. Se on mahdollisuuksia, joita läheiseni antavat minulle oppimiseen. Ymmärrystä tilanteissa, joissa itsekään ei aina aivan ymmärrä. Tilaa, jota osataan antaa. Etäisyyksiä, jotka osataan ylittää, täyttää ja kuroa umpeen. Se valuu jokaisessa kyyneleessä, jonka toisen puolesta vuodattaa, helkkyy mukana ilossa, kun jollekin voi yhdessä nauraa.
Sen voi yrittää kuvailla yhdellä sanalla, tai kokonaisella sivulla sanoja. Joskus se on löydettävissä myös kokonaan ilman niitä. Ja se on jatkuvasti läsnä, talletettuna monen, myös minun sydämeeni, niin että se ei koskaan viilene, vaikka väillä olisinkin yksin, poissa kotoa tai vailla suuntaa.
Olen syvästi kiitollinen kaikille, jotka ovat jääneet luokseni, jakaneet sydämensä kanssani. Rakastaneet. Ja heille kaikille yritän muistaa näyttää sen, että välitän kaikin voimin takaisin. Kun herään aamuisin koetan avata silmäni uuden aamun lisäksi kaikille rakkauden teoille joita kohtaan päivittäin. Ja myös itse toteuttaa rakkauden töitä, jotta kaikki voisivat tuntea saman lämmön, jonka minä olen niin usein kohdannut.
En siis enää sure. Vaikka en koskaan ole ollut rakastunut, niin ymmärrän silti mitä rakkaus on. Enkä myöskään pelkää, nyt uskallan sanoa. Tiedän, mitä rakkaus voi olla. Millaista on pitää toinen lähellä. Ja siksi uskallan myös sanoa, se kestää.
Tämä kevät todella on rakkauden aikaa. Tunnen kokevani aivan uudella tavalla. Kuin rakastuneeni.
Vei tovin oivaltaa, miten monimuotoisena rakkautta voi kohdata, mutta en koskaan unohda oppimaani.Rakkaus on voimakasta, vallitsevaa ja voimaannuttavaa.
Kiitos siis kaikille, jotka ovat saaneet minut kokemaan, herättäneet minut olemaan läsnä, tehneet minusta vahvemman.
Rakkaudella
Sanna Katriina
Ihana teksti Sanna! ��
VastaaPoista-Jamppa
Kiitos Jamppa! Ihanaa kun pidit!
PoistaVau vaikutat satakertaa viisaammalta ku ne sun tyhjäpää kaveris :D
VastaaPoistaEn nyt aivan tiedä mitä tähän pitäisi vastata, kun en ensinkään tiedä kelle osoitat tässä negatiivisen teräsi. Itse sanosin, että minulla ei ole "tyhjäpää" kavereita, olettaen että tarkoitat ihmistä, jonka korvien välissä ei mikään liiku, joten sanasi osuvat nyt aivan väärään. Toiseksi on sanottava, että harmittaa ettei vienyt tämän kauempaa ensimmäisen ikävän kommentin ilmestymiseen. Kolmanneksi on ikävää, surullista tulla verratuksi minulle rakkaisiin ihmisiin tällä tavalla, varsinkin kun itse tekstissä koetan osoittaa arvostustani heitä kohtaan.
PoistaAikamoista.
VastaaPoistaOn kyllä!
PoistaKai sä oot harkinnu jotain kirjailijan/runoilijan uraa? Aivan ihana teksti, just tällastä on ihana lukee! Ite melkee herkistyin tätä lukiessa, ku se rakkaus osu omalle kohdalle just tänä keväänä, ja oon onnellisempi ku koskaan! Kiitos tästä tekstistä! <3 :)
VastaaPoistaNo jossakin muodossa, mutta tiedä nyt sitten kuinka tosissani.. Mutta kiitos kovasti kommentista! Tuli todella hyvä mieli. Ihanaa kuulla, että teksti on välittänyt fiiliksiä!
PoistaOnnea vielä paljon sinulle ja rakkaallesi. Toivon teille onnea!
Wau! Sä kirjotat tosi kauniisti!
VastaaPoistaKiitos kovasti!
Poista